Säännöt

Säännöt karjalaksi

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša ja sen kotipaikka on Joensuu.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää, kehittää ja tehdä tunnetuksi karjalan kieltä ja karjalaista kulttuuria, tukea karjalaisten nuorten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä, tukea karjalan kielen elvytystyötä ja edistää kielellistä yhdenvertaisuutta Suomessa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi
-järjestää monipuolista nuorille suunnattua kulttuuritoimintaa
-osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun
– harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
– tehdä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä muiden tarkoitukseensa yhteensopivien tahojen kanssa
– järjestää jäsenistölleen virkistystoimintaa
– järjestää jäsenistölleen koulutustoimintaa 
– pyrkiä saavuttamaan tarkoituksensa muita samantapaisia toimintamuotoja harjoittamalla. 

Yhdistys voi harjoittaa toimintansa tukemiseksi oheistuotteiden myyntiä sekä sellaista ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy yhdistystoiminnan tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä asianmukaisen luvan saatuaan järjestää keräyksiä ja arpajaisia, sekä hankkia ja omistaa kiinteistöjä.

3. Jäsenyys
Yhdistyksellä on varsinaisia jäseniä, seniorijäseniä ja kannattajajäseniä. Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella. 

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä alle 35-vuotias henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Seniorijäseneksi voidaan hyväksyä yli 35-vuotias henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Seniorijäsenellä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Seniorijäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen. Varsinainen jäsen siirtyy seniorijäseneksi sen kalenterivuoden lopussa, jona hän on täyttänyt 35 vuotta. 

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Kannattajajäsenellä, joka on luonnollinen henkilö, on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta, eikä häntä voida valita yhdistyksen hallitukseen. Kannattajajäsenellä, joka on oikeustoimikelpoinen yhteisö, on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin edustajakseen valtuuttamansa henkilön välityksellä. Edustajalla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta, eikä tämä voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen.

4. Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous.

5. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-8 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-8 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdessä kaksi henkilöä seuraavista henkilöistä: hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja.

7. Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

8. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta jäsenille kirjallisesti.

10. Vuosikokous
Yhdistyksen kevätvuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syysvuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Siännöt

1. Yhtistyksen nimi da kodikohtu
Yhtistyksen nimi on Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša da sen kodikohtu on Jovensuu.

2. Tarkoitus da toimindan luadu
Yhtistyksen tarkoituksennu on eistiä edehpäi, kehittiä da luadie tunnetukse karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua, tugie karjalaizien nuorien kieli- da kul’tuuruidentitiettua, tugie karjalan kielen elvytändyruaduo da eistiä edehpäi kielellisty yhtenverdažuttu Suomes.

Tarkoituksen todevuttamizekse yhtistys voi
– järjestiä monipuolistu nuorile kohtistettuu kul’tuurutoimindua
– yhtyö yhteskunnallizeh paginah
– harjoittua tiijotus- da ilmahpiäständytoimindua
– olla rahvahallizes da rahvahanvälizes yhtesruavos toizien yhtistyksen tarkoitukseh yhtehpättävien taholoin kel
– järjestiä ozanottajile bodrendustoimindua
– järjestiä ozanottajile opastundutoimindua
– pyrgie suavuttamah yhtistyksen tarkoitustu toizii yhtenjyttymii toimindumuodoloi harjoittajen

Yhtistys voi harjoittua yhtistyksen toimindan tugemizekse liidehtuottehien myöndiä da nengostu tienavotoimindua, kudai muite välittömästi kytkehes yhtistystoimindan tarkoituksen todevuttamizeh libo kudamua voi pidiä ekonoumiekallizesti vähäarvollizennu. Yhtistyksen toimindan tuvekse yhtistys voi ottua vastah avustuksii, lahjoituksii da testamentoi mugaže tarvittavan luvan suaduu järjestiä kerävyksii da arbajazii, mugaže hommata da omistua kiindehistölöi.

3. Ozanottajat
Yhtistyksel on varzinastu ozanottajua, senioriozanottajua da kannattajua ozanottajua. Ozanottajakse hyväksymizes piättäy yhtistyksen halličus kirjallizien pakičuksien pohjal.

Varzinazekse ozanottajakse voijah hyväksyö vähembi 35-vuodehine ristikanzu, kudai hyväksyy yhtistyksen tarkoituksen da siännöt. 

Senioriozanottajakse voijah hyväksyö enämbi 35-vuodehine ristikanzu, kudai hyväksyy yhtistyksen tarkoituksen da siännöt. Senioriozanottajal on yhtistyksen kerähmölöis paikalolo- da paginoigevus, no ei iänioigevuttu. Senioriozanottai ei voi roita vallitukse yhtistyksen halličukseh. Varzinaine ozanottai siirdyy senioriozanottajakse sen kalendarivuvven lopus, konzu hänele täydyy 35 vuottu. 

Kannattajakse ozanottajakse voijah hyväksyö yksittäine ristikanzu libo oigevuohpädii yhtehizö, kudai hyväksyy yhtistyksen tarkoituksen da tahtou tugie yhtistyksen toimindua. Kannattajal ozanottajal, kudai on luonnolline ristikanzu, on yhtistyksen kerähmölöis paikalolo- da paginoigevus, no ei iänioigevuttu, eigo häi voi roita vallitukse yhtistyksen halličukseh. Kannattajal ozanottajal, kudai on oigevuohpädii yhtehizö, on oigevus yhtyö yhtistyksen kerähmölöih evustajan ristikanzan vuoh, kudamale on andanuh vallan toimie sen sijas. Evustajal on kerähmös paikalolo- da paginoigevus, no ei iänioigevuttu, eigo tämä voi roita vallitukse yhtistyksen halličukseh.

4. Yhtymis- da ozanottaimakso
Varzinazil ozanottajil da kannattajil ozanottajil perittävän yhtymismakson da jogavuodehizen ozanottaimakson suuruos eriže kudamalegi ozanottaijoukole piättäy vuozikerähmö.

5. Halličus
Yhtistyksen dieloloi hoidau halličus, kudamah kuuluu vuozikerähmös vallitut paginanvedäi da 2-8 muudu varzinastu ozanottajua dai 0-8 varaozanottajua. Halličuksen ruadokauzi on vuozikerähmölöin välihine aigu.

Halličus valliččou omassah joukos varapaginanvedäjän da ottau omas joukos libo ulgopuolelpäi sekretarin, kassiran da muut toimiččijat, kudamii pidäy. Halličus kerävyy paginanvedäjän libo hänen estyttyy varapaginanvedäjän kučutunnu, silloi ku hyö kačotah ku pidäy libo ku vähimyölleh puolet halličuksen ozanottajis sidä prizmitäh. Halličus on piätösvaldahine, ku vähimyölleh puolet sen ozanottajis, paginanvedäi libo varapaginanvedäi čotaitunnu on keral. Iänenannot rešitäh ehtottomal iänienenämbistöl. Iänien mennes tazah reššiy paginanvedäjän iäni, valličendois yksikai arbu. 

6. Yhtistyksen nimen kirjuttamine
Yhtistyksen nimen kirjuttau yhtes kaksi ristikanzua tulielois: halličuksen paginanvedäi, varapaginanvedäi, sekretari libo kassiru.

7. Tilikauzi
Yhtistyksen tilikauzi on kalendarivuozi.

8. Yhtistyksen kerähmöt
Yhtistyksen kerähmölöih voi yhtyö halličuksen libo yhtistyksen kerähmön muga piättäjes sežo postači libo tiedoliikendehyhtevyön libo muun tehnillizen abuvälinehen vuoh kerähmön aigua libo enne kerähmyö.

Yhtistyksen vuozikerähmö pietäh joga vuottu halličuksen miärätynny päivänny pakkas-oraskuul.

Yhtistyksen kerähmölöis on jogahizel varzinazel ozanottajal yksi iäni. Kannattajal ozanottajal on kerähmölöis paikalolo- da paginoigevus. Yhtistyksen kerähmön piätöksekse rodieu, ei olle siändölöis toizin miärätty, se mieli, kudamua on kannatannuh enämbi puolet annettulois iänis. Iänien mennes tazah reššiy paginanvedäjän iäni, valličendois yksikai arbu.

9. Yhtistyksen kerähmölöin yhtehkuččumine
Halličuksen pidäy kuččuo yhtistyksen kerähmöt yhteh ozanottajile kirjallizesti vähimyölleh nelliitostu suutkii enne kerähmyö.

10. Vuozikerähmö
Yhtistyksen vuozikerähmös kačotah tuliet dielot:

1. Kerähmön avuandu
2. Vallitah kerähmön paginanvedäi, sekretari, kaksi protokolantarkastajua da pidännöy kaksi iänienčotaičijua
3. Tovendetah kerähmön zakonalližus da piätösvaldažus
4. Hyväksytäh kerähmön ruadojärjestys
5. Ezitelläh balansu, otčottu da toimindantarkastajien zajavleenii
6. Piätetäh balansan lujoittamizeh da vastuuvällyön myöndämizeh näh halličuksele da toizile vastuuvellallizile
7. Kačotah toizet kerähmökučus mainitut dielot

Yhtistyksen syvysvuozikerähmös kačotah tuliet dielot:

1. Kerähmön avuandu
2. Vallitah kerähmön paginanvedäi, sekretari, kaksi protokolantarkastajua da pidännöy kaksi iänienčotaičijua
3. Tovendetah kerähmön zakonalližus da piätösvaldažus
4. Hyväksytäh kerähmön ruadojärjestys
5. Lujoitetah toimindupluanu, finansupluanu dai yhtymis- da ozanottaimaksoloin suuruot tuliele kalendarivuvvele
6. Vallitah halličuksen paginanvedäi da toizet ozanottajat
7. Vallitah yksi libo kaksi toimindantarkastajua da varatoimindantarkastajua
8. Käzitelläh toizet kerähmökučus mainitut dielot

Tahtonou yhtistyksen ozanottai suaha mintah dielon yhtistyksen kevät- libo syvyskerähmön käzittelyh, pidäy hänen ilmoittua sit kirjallizesti halličuksele muga aijoin aijal, ku dielo voijah panna kerähmökuččuh.

11. Siändölöin muuttamine da yhtistyksen hävittämine
Piätös siändölöin muuttamizes da yhtistyksen hävittämizes pidäy luadie yhtistyksen kerähmös vähimyölleh kolmen nellättyvuittii (3/4) enämbistöl annettulois iänis. Kerähmökučus pidäy mainita siändölöin muuttamizeh libo yhtistyksen hävittämizeh näh.

Yhtistyksen hävitettyy käytetäh yhtistyksen varat yhtistyksen tarkoituksen edehpäi eistämizeh hävittämizes piättäjän kerähmön miäriäjäh tabah. Roinnou yhtistys salvatukse käytetäh sen varat samah tarkoitukseh.